Vyevde aalmug ela täbben tääl ja ooudas*

Metsäsaamelaisuus on elävä kulttuuri, jonka juuret ovat entisen Kemin Lapin alueella. Kemin Lappiin kuuluivat yhdeksän saamelaisten asuttamaa Lapinkylää eli Siidaa, jotka olivat: Inari, Keminkylä, Kitka, Kittilä, Kuolajärvi, Maanselkä, Peltojärvi, Sodankylä ja Sompio. Me olemme niitä alkuperäisiä saamelaisia, jotka ovat asuneet Lapinkylien alueella todistetusti ainakin 1500 - luvulta saakka. Polveudumme Lapin vanhimmista tunnetuista alkuperäisasukkaista.

Metsäsaamelaisten elinkeinoja ovat perinteisesti olleet ja ovat vielä tänäkin päivänä metsästys, kalastus, marjastus, poronhoito ja kotitarveviljely. Vaikka nykyään monet saavat elantonsa uusimmista palkkatulolähteistä, kuuluvat edellä mainitut elinkeinot edelleen tavalla tai toisella metsäsaamelaisten arkeen

Kulttuuri on paljon laajempi käsite kuin puhuttu ja kirjoitettu kieli, jonka metsäsaamelaiset ovat aikanaan itsestä riippumattomista syistä menettäneet. Metsäsaamelaisten keskuudessa on erittäin elinvoimainen puku-, asuste-, sekä tarinakulttuuri. Lähes jokaisen Lapinkylän alueella on ollut katkeamattomasti käytössä vähintään joitain asusteita perinteisestä lapinpuvusta. Useilla paikkakunnilla on tehty ja tehdään edelleen arvokasta työtä lapinpuku- ja asustekulttuurin ylläpitämiseksi. 

Vaikka Keminsaame kielenä on kuollut, on se jättänyt tähänkin päivään meille paljon paikannimiä, murresanoja sekä kielinäytteitä. Työtä kielen elvyttämiseksi tehdään jo. 

*keminsaamea, suomennos: metsän kansa elää täällä nyt ja edelleen.

Kirjallisuutta aiheeseen liittyen:

Kuka on saamelainen ja mitä on saamelaisuus -Identiteetin juurilla - Sarivaara Erika, Määttä Kaarina, Uusiautti Satu (toim.) 2013

Sompion saamelaiset: Tunturien päiväpuolen kansa - Heli Saarinen 2020

Perä-Pohjolan ja Lapin asutusvaiheita - G. A. Andersson 1911

Kemin-Lappi Elää! - toim. Eeva-Maria Maijala 2016

Sallan historia - Hannu Heinänen 1993

Sallan saamelaisperäiset paikannimet - Niko Rytilahti 2019
Kemijärven pitäjän vaiheita - Andersson, G. A. 1912

Tietoja Sodankylän ja Kittilän pitäjien aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista - G. A. Andersson. 1914, 2. painos 1954

Rovaniemen pitäjä: tietoja pitäjän entisistä ja nykyisistä oloista - Andersson, G. A. 1915

Poronhoidon synty ja kehitys Suomessa - J. Juhani Kortesalmi 2008

Suur-Sodankylän historia 1 - Samuli Onnela & Aimo Kehusmaa 1995

Suur-Sodankylän historia 2 - Samuli Onnela 2006

Eräkulttuurimatkailijan opas Yli-Kemijoelle - Tapani Niemi 2010

Sompio: Luiron korpien vanhaa elämää - Samuli Paulaharju 1939

Lapin historian luentosarja  - Matti Enbuske 2013

Näkökulmia Kemin Lapin saamelaisten kristinuskoon käännyttämiseen 1500- ja 1600-luvuilla - Anne Koskamo 2013

Kalotin kansaa - rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808-1880 - Maria Lähteenmäki 2004

Suomen lappalaiset vuoteen 1945 I-II - T. I. Itkonen 1948

Lapponia - Johannes Schefferus 1674

Carta Marina - Olaus Magnus 1539

Mansuetus - Jacobi Fellman 1620

Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fennigiae et subjectorum provinciarum - Mikael Wexionius 1650

Beskifning öfver Torneå och Kemi Lappmarker - Johannes J. Tornaeus 1772

Grammatica Lapponica - Henrik Ganander 1743

Animadversiones nonnullae de oeconomia et moribus incolarum Lapponiae Kimiensis - Henric Wegelius 1754 

Om möjeligheten och nyttan af beqvämare båtfart i Kimi elf -  Henric Wegelius 1754

Utdrag af en beskrifning öfver Kuusamo Socken i Kemi Lappmark - Elias Lagus 1772 

Bidrag till Finlands kännedom i ethnografiskt hänseende - Antero Warelius 1848, Suomen kansaa : kansatieteellisiä havaintoja suuriruhtinaskunnan alueelta. Suomentajat Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985

En utdöd lappkultur i Kemi lappmark - Helmer Tegengren 1952 

Descriptio Lapponiae Kiemiensis: Kemin Lapin kuvaus vuodelta 1737 - Johan Bartholdi Ervasti Suom. Tuomo Itkonen

_____________________

Tutkimukset:

Komiteanmietintö nro. 3 Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimus. - 1905

Ikimuistoinen oikeus : Lapin alkuperäisistä maa- ja vesioikeuksista - Juha Joona

Statuksettomat saamelaiset. Paikantumisia saamelaisuuden rajoilla. Rovaniemi: Lapin yliopisto - Erika Sarivaara

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen - Valtioneuvosto

_____________________ 

Blogeja:

https://jounikitti.fi/

https://italapinsuvut.blogspot.com

https://lapinmaansalat.blogspot.com

_____________________  

Muita aiheeseen liittyviä linkkejä:

https://vgdsamit.blogspot.com - Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n nettisivut

Sallan saamelaisjuuret / Niko Rytilahti